Itsemääräämisoikeus

​

Muista, että läheisesi on aikuinen, itsellinen ihminen ja hänellä on itsemääräämisoikeus. Vaikka kuinka haluat auttaa ja näet kuinka asiat olisi parasta tehdä, et voi pakottaa läheistäsi toimimaan toivomallasi tavalla. Olisi hyvä, että ikääntymiseen liittyvistä asioista keskusteltaisiin jo hyvissä ajoin, kun kunto vielä on hyvä ja hän on vielä hyvissä voimissa tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Ota asiat rohkeasti puheeksi läheisesi kanssa: Miten olet ajatellut järjestää raha-asiasi tai asumisesi kun et enää ole samassa kunnossa kuin nyt? Mikäli on kyse sukulaisestasi, on hyvä etukäteen pohtia eri sukulaisten työnjakoa.

Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus

​

Hoitotahto on henkilön tahdon ilmaisu hänen tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin tajuttomuuden, vanhuudenheikkouden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Hoitotahdossa voi ilmaista erityistoiveita hoidon suhteen tai siinä voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä. Toiveet voivat koskea muitakin hoitoon liittyviä asioita kuin vain lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia kysymyksiä. Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta.

Hoitotahto tehdään yleensä kirjallisesti, jolloin siinä on tekijän omakätinen allekirjoitus ja päiväys. Hoitotahto on voimassa ilman todistajiakin, mutta kahden, perheeseen tai lähisukuun kuulumattoman todistajan käyttämistä suositellaan. Kirjallinen hoitotahto voidaan tallentaa sairauskertomuksen liitteeksi tai se kulkee potilaan mukana. Jälkimmäisessä tapauksessa sairauskertomuksessa tulee olla merkintä hoitotahdon olemassaolosta.

Lain mukaan henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa myös suullisesti. Tällöin se on syytä kirjata sairauskertomukseen ja mikäli mahdollista pyytää siihen allekirjoitus tai muulla tavalla todentaa sen oikeellisuus.

Kelan hallinnoimassa kansallisessa terveysarkistossa (Kanta) jokainen voi itse ylläpitää hoitotahtonsa ajanmukaisuutta. Lisäksi terveydenhuollossa annetuista ja säilytetyistä hoitotahdoista menee tieto Kantaan. (Terveyskirjasto.fi)

Muistiiiton hoitotahto-ohjeet

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtuutus tehdään kirjallisesti sille säädettyjä muotovaatimuksia noudattaen. Valtakirjalla henkilö (valtuuttaja) nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutetun tulee suostua tehtävään.

Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan. Valtuuttaja voi itse myös määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan. Valtakirjan laatimisessa on hyvä pyytää apua asiantuntijalta. (Maistraatti.fi)

Muistiliiton edunvalvontavaltuutusohjeet

Mitä jos huomaan läheiseni huonoa kohtelua?

​

Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää terveyden- ja sairaanhoitoa käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa. Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Hoito on järjestettävä niin, että potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioitetaan. Mikäli huomaat että läheisesi on saanut huonoa kohtelua sosiaali- tai terveydenhuollossa, palveluista riippuen ota yhteys oman kunnan sosiaali- tai potilasasiamieheen. Googlesta löydät oman kuntasi asiamiesten yhteystiedot.

Mistä saan tietoja ikäihmisten palveluista?

​

Kunnat vastaavat lakisääteisesti ikääntyvien sosiaali- ja terveyspalveluista. Kaikilla Suomen kunnilla on nettisivut ja niiltä löydät tietoa ikääntyvien palveluista. Kunnilla ja kuntayhtymillä on ikäihmisten neuvontapisteitä, joilla on eri nimiä, kuten seniori-info, ikäpiste jne. Neuvontapisteissä on tietoa paitsi kunnan, myös yksityisten yritysten ja järjestöjen ikäihmisille suunnatuista palveluista.

Seinäjoki Ikäkeskus

JIK Ikääntyneiden neuvonta ja asiakasohjaus
 

Pori Ikäpiste ja Seniorineuvola

Onko minulla oikeus saada tietää omaiseni terveydentilaan liittyvistä asioista?

​

Hoitohenkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus ja he voivat antaa tietoa vain potilaan henkilötiedoissa lähiomaiseksi merkitylle henkilölle. Voit mennä mukaan läheisesi vastaanottokäynnille (esim. lääkäri) vain läheisesi suostumuksella. Usein on tärkeää, että mukana vastaanotolla on joku asiakkaan tunteva henkilö, jonka läsnäolo voi parhaimmillaan auttaa ikääntynyttä saamaan parempaa palvelua.

Mistä saan läheiselleni apua kotiin?

​

Kotiin voi saada kotihoitoa ja kotihoidon tukipalveluita kunnalta ja yksityisiltä palveluntuottajilta, kuten Luokselta.